Miksi Sanni somettaa?

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan joka neljäs nuori aikuinen kokee oman sosiaalisen median käyttönsä ongelmalliseksi (1.) Täten nykyajan keskeiset kysymykset ovat: miksi Sanni somettaa ja mikä Sannia auttaisi?

Meillä ihmisillä on aivoissamme useita päätöksentekosysteemejä (2). Ajoittain toimintaamme ohjaa tulevaisuuteen kuviteltu palkinto tai rangaistus: "Koen itseni arvokkaaksi, rakastetuksi ja kyvykkääksi kun kirjoitan matematiikasta ällän, joten nyt on parasta pakertaa näiden laskujen parissa". Suurimman osan arkisista päätöksistämme teemme kuitenkin automaattiohjauksella (habit) sen mukaan, minkälaisia palkkioita ja rangaistuksia (vaivaa) näihin toimintoihin on aiemmin liittynyt. Tämän suhteen emme eroa muusta eläinkunnasta. Suurin osa somen selaamisesta tapahtuu automaattiohjauksella.

Automaatiot ovat ympäristöstä riippuvaisia: Suurin osa ihmisistä kaivaa nenäänsä kotona. Julkisella paikalla turpaa ei tongita, koska olemme oppineet kyseisen toiminnan tuottavan siellä sosiaalista paheksuntaa.

Somessa jumittaminen on rationaalista?

Sosiaalinen media tuottaa meille vaivattomasti ja nopeasti palkintoja (Kuva). Meitä palkitsee nopeatempoinen, uusi, yllättävä ja tunteisiin vetoava informaatio, kuten lyhyet TikTok-videot tai shokeeraavat uutisotsikot. Lisäksi somesta saa sosiaalisia palkintoja tykkäysten ja kommenttien muodossa. Tästä näkökulmasta somessa jumittaminen on täysin rationaalista palkitsevuuden maksimointia😉 Toisaalta jos somea vilkuilee jatkuvasti, niin tällöin voi pidemmän aikajänteen palkinnot jäädä saamatta – kuten se ällä matematiikasta*

Mikä Sannia auttaisi?

Yksinkertainen, yleinen ja toimiva vastaus on vähentää somen palkitsevuutta, lisätä sen käyttöön liittyvää vaivaa ja luoda ympäristöjä, joihin kännykän räplääminen ei kategorisesti kuulu. Tehtyjä muutoksia on ylläpidettävä riittävän pitkään, jotta aivot poisoppivat vanhoista tavoista. Jos olet aktiivisesti käyttänyt somea 10 vuotta, on kännykän räpläämisen yhteyttä palkitsevuuteen vahvistettu satojatuhansia kertoja.

Vähennä palkitsevuutta

Helpoin tapa vähentää somen palkitsevuutta on pitää kännykkä harmaasävytilassa. Jonkin ajan kuluttua aivosi oppivat, että puhelin ei enää tuota vastaavaa visuaalista karkkia ja täten kännykän houkuttelevuus vähenee. Voit tehdä tämän seuraavasti Androidilla: Asetukset -> Helppokäyttöisyys -> Näkyvyyteen liittyvät parannukset -> Värinkorjaus -> Harmaasävy. Vastaava toiminto löytyy myös iOS:lla.

Lisää vaivaa

Tässä on esimerkkejä siitä, kuinka voit tehdä somen käytöstä vaivalloisempaa:
1. Tee somesovellusten löytämisestä hankalampaa poistamalla ne aloitusnäytöstä ja piilottamalla alikansioihin.
2. Asentamalla kännykkään sovelluksen, joka hidastaa someappien avautumista. Nykyihmiselle jo viiden sekunnin viive tuntuu tuskalliselta. Itselläni on käytössä Youtuben osalta one sec -sovellus, joka on osoittautunut todella toimivaksi (https://one-sec.app/).
3. Poistamalla somesovellukset kokonaan kännykästä ja käyttämällä niitä vain nettiselaimen kautta tai tietokoneella. Itse käytän LinkedIniä, Facebookkia ja Instragramia vain tietokoneella.

Luo kännyköistä vapaita ympäristöjä

Tässä on esimerkkejä siitä, kuinka voi luoda älylaitteista vapaita ympäristöjä:

1. Sovi puolison, perheenjäsenten tai kavereiden kanssa, että yhteisiin hetkiin ei kuulu kännykän räplääminen. Ylläpitäkää tätä sopimusta antamalla asiaan kuuluvaan palautetta🤬

2. Vie kännykkä erilliseen tilaan aina kun teet syvää keskittymistä vaativaa työtä tai opiskelua. Ota se esiin vasta kun itsellesi asettama tavoite on saavutettu.

3. Jos tapanasi on unta haittaavasti selata somea ennen nukkumaan menemistä, niin osta herätyskello ja pidä puhelin yöllä toisessa huoneessa latautumassa.Ps. Olen tietoinen, että tässä esittämäni näkemys/tarina on hieman kapeahko. Ongelmalliseen somen käyttöön liittyy myös paljon muita ongelmia, kuten yksinäisyyttä ja mt-pulmia, joita en ole tässä tekstissä käsitellyt.

Ps. Olen tietoinen, että tässä esittämäni näkemys/tarina on hieman kapeahko. Ongelmalliseen somen käyttöön liittyy myös paljon muita ongelmia, kuten yksinäisyyttä ja mt-pulmia, joita en ole tässä tekstissä käsitellyt.

Lähteet/kuva:

1. Hylkilä, K., Männikkö, N., Castrén, S., Mustonen, T., Peltonen, A., Konttila, J., ... & Kääriäinen, M. (2023). Association between psychosocial well-being and problematic social media use among Finnish young adults: A cross-sectional study. Telematics and Informatics, 81, 101996.
2. Redish, A. D. (2013). The mind within the brain: How we make decisions and how those decisions go wrong. Oxford University Press, USA.
Kuva: Aru, J., & Rozgonjuk, D. (2022). The effect of smartphone use on mental effort, learning, and creativity. Trends in Cognitive Sciences, 26(10), 821-823.

Tämä teksti julkaistu aiemmin LinkedIN sivustollani 9.9.2023